Näin selviät nykytaiteesta

Arjessa voi tulla eteen tilanteita, joissa tulee tarve joskus niin sanotusti vetää roolia. Onko näyttelijöillä tässä suhteessa helpompaa? Näyttelijäntaiteen lehtorimme Anu Almagro kertoo kahdesta harvinaisesta tilanteesta lapsuudessaan ja nuoruudessaan, joissa hänen lahjakkuudestaan näyttelemiseen oli hyötyä.

Millainen on sovittajan rooli ja tehtävä eri musiikillisissa konteksteissa, kuten orkesteri-, kuoro- tai bändimusiikissa? Kysymykseen vastaa Sibelius-Akatemian lehtori Tapio Tuomela.

Yksityishenkilöt voivat halutessaan tukea Taideyliopiston eri taiteen alojen opiskelua esimerkiksi testamenttilahjoituksin. Toisinaan lahjoitusta suunnittelevia kuitenkin askarruttaa, onko oma testamenttilahjoitus liian pieni. Pitääkö siis olla varakas, voidakseen tehdä testamenttilahjoituksen? Kysymykseen vastaa Taideyliopiston tukisäätiöiden asiamies Anni Pokki.

Voiko lapsille tehdä teatteria samalla tavalla kuin aikuisille vai pitäisikö siinä ottaa huomioon asioita, joita ei aikuisille tehtäessä tarvitse erikseen miettiä? Kysymykseen vastaa esitystaiteilija ja väitöstutkijamme Nora Rinne.

Pyhäinpäivän, kekrin ja halloweenin lähestyessä on oivallinen ajankohta pohtia pelon ja jännityksen elementtejä – esimerkiksi sitä, mikä tekee musiikista pelottavaa. Millaisilla elementeillä kauhun tunnelmaa luova musiikki syntyy? Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian koulutusohjelman lehtori Matti Strahlendorff vastaa kysymykseen.

Viime aikoina kuvataiteen opiskelijat ovat alkaneet kiinnostua enemmän perinteisemmistä tekniikoista. Kysyimme Taideyliopiston Kuvataideakatemian nykytaiteen tutkimuksen professori Riikka Haapalaiselta, mistä ilmiössä on kyse.

Kysyimme Tick, Tick… Boom! -musikaalin suomentaja, koreografi Jyri Nummiselta, mikä musikaalin suomentamisessa on kaikkein haastavinta.

Rieger-urkujen soittaminen on nautinto ja etuoikeus, mutta ei kovin helppoa, toteaa urkujensoiton opiskelijamme Aleksanteri Wallius.

Karismaattisuus on katsojan silmässä. Näyttelijäntaiteen professorillemme Elina Knihtilälle karisma merkitsee vaikutelmaa sataprosenttisesta läsnäolosta.

Kiinnostavia näkökulmia voi saada esimerkiksi lukemalla näyttelytekstejä, miettimällä teosta suhteessa taiteilijan sille antamaan nimeen tai pohtimalla sitä, miten teokset on ripustettu suhteessa tilaan. Taiteeseen on monia oikeita reittejä, vastaa nykytaiteen tutkimuksen professori Riikka Haapalainen. 

Muotitoimittaja Sami Sykkö antaa vinkit konserttipukeutumiseen.

Teatterikorkeakoulun tapahtumaviestinnästä vastaava Jaana Forsström kannustaa seisoviin aplodeihin.

Kipu ja epämukavuus voivat toimia performanssiteoksen materiaalina, mutta eivät ole sitä itsetarkoituksellisesti, vastaa Live Art and Performance Studies -koulutusohjelman professori Tero Nauha.

Yleisön kiusaantuminen vältetään avoimella ennakkoviestinnällä ja hyvällä tilanteenlukutaidolla, sanoo näyttelijäntaiteen professori Jarkko Lahti Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta.

Fakkijärjestelmä on tapa jakaa oopperalaulajien äänet ja oopperaroolit tarkempiin lokeroihin, selittää oopperalaulaja ja lehtori Jenni Lättilä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta.

Otollisin ikä aloittaa instrumentin soittaminen on 4–7-vuotiaana, mutta uuden taidon opettelun voi aloittaa missä tahansa elämänvaiheessa, sanoo viulumusiikin professori Réka Szilvay Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta.

Nykyihmiselle kuvaaminen ja kuvat ovat tapa osallistua ja olla olemassa tässä maailmassa, toteaa Anna-Kaisa Rastenberger.